Emma Slown tuhat rautaa tulessa

Porvoolainen Emma Slow opettaa hidasta joogaa ja toteuttaa harjoituksessaan pysähtymisen ja rauhoittumisen periaatteita. Hidas ja meditatiivinen ote joogaan yhdistyy elämäntapaan, jossa pidetään samanaikaisesti tuhat rautaa tulessa.

Emma Slow aloitti joogan 1999 kansalaisopiston hatha-joogakurssilla. Vuonna 2000 hän löysi astanga-joogan, jonka parissa meni reilut 10 vuotta. Vuonna 2011 hän osallistui Janne Kontalan vetämään slow yoga -koulutukseen, ja slow yogasta tuli sitten pääasiallinen lähestymistapa asanaharjoitukseen.

Oman harjoituksensa ohella Emma alkoi ohjata pikkuhiljaa myös muita tuuraamalla opettajia ja vetämällä aamutunteja. Hän kävi Ananda Sevan ohjaajakoulutuksen, jonka tarkoitus oli alun perin vain syventää omaa joogatietä.

– Koulutuksen myötä huomasin, että joogan jakaminen on mielekästä. Aloin vetää omia tunteja. Kotiini kasvoi joogasali ja työni restauroijana sai väistyä. Olen opiskellut monenlaista kuten Ananda Sevan joogaa, fysioterapiaa, svasthaa, slow yogaa ja käynyt iyengar-opettajien tunneilla.

– Konseptien ei tarvitse mennä sekaisin, koska harjoituksen punaisena lankana on slow yoga. Aiemmin saatoin treenata asanoita tuntitolkulla, oli vahva halu päästä eteenpäin. Harjoitukseen liittyi tarve polttaa aktiivista energiaa pois. Nyt polttopiste on siirtynyt vaikeaan asanaan pääsemisestä elämän rauhoittamiseen. Olen oppinut tunnistamaan, mitä keho tarvitsee ja mikä on tietyn harjoituksen vaikutus. Joogasta on tullut intuitiivisempaa.

– Rankempi fyysinen treeni tulee muiden harrastusten kautta, muun muassa pyöräilystä. Joogassa painotan hengitysharjoituksia, kriyoja, ja meditaatiota. Harjoittelen mantrameditaatiota ja saatan käydä japakävelyllä. Jooga on myös parantanut unen laatua!

Emma opettaa monenlaisilla foorumeilla. Kotisalilla alkanut ohjaus on laajentunut tuplayrittäjyyteen: oman yrityksen kautta hän pyörittää viikko- ja yksityistunteja, ja Samatva-yrityksen kautta opettajakoulutuksia. Suomen ulkopuolella Emma opettaa vuosittain Belgiassa Bhaktivedanta Collegen järjestämissä opettajakoulutuksissa yhdessä Janne Kontalan ja Jan Simakin kanssa, joiden kanssa hän toteutti viime vuonna myös 200-tuntisen online-ohjaajakoulutuksen. Lisäksi Emma on opettanut Jani Jaatisen koulutuksissa anatomiaa ja fysiologiaa ja Meri Mortin kanssa odotusajan joogaa joogakoulu Shantin joogaopettajakoulutuksissa.

Työsarkaa riittää myös joogatuntien ulkopuolelle. Emma vetää oheisliikuntaa ja kursseja Porvoon Ratsutallin Talent-ratsastajille ja toimii asiantuntijatehtävissä Tea Jääskeläisen Sarwa Yoga -yrityksessä, joka on kestävään tuotantoon keskittynyt kotimainen joogavälinevalmistaja.

Joogaa ja fysioterapiaa

Emman erikoisalaa on joogan ja fysioterapian yhdistelmä. Fysioterapian opintojen lisäksi hän on käynyt Ganesh Mohanin johdolla svastha yogan terapiakoulutuksen. Sen johdannaisena alkoi tammikuussa 2021 ensimmäinen suomenkielinen svasthan joogaterapiakoulutus, jossa Emma on opettajana. Miten sitten jooga ja joogaterapia sopivat yhteen? Mikä on yhteistä, mistä löytyy eroja?

– Normaalilla joogatunnilla lähdetään siitä, ettei osallistujilla ole erityisiä ongelmia tai haasteita. Svastha-koulutuksessa taas lähdetään yksilön tarpeista. Jos on jokin ongelma taustalla, normaalijoogan välineitä ei voi ehkä käyttää, koska ne ovat liian vahvoja. Joogaterapian tärkeä ero fysioterapiaan on siinä, että ihminen tekee itse töitä esimerkiksi selkäkipunsa kanssa. Tällöin huomioidaan koko elämäntapa ja dieetti. Ayurveda on vahvasti mukana. Peruslääketieteessä on lähes päinvastoin. Lääkärin pitäisi kertoa, miten potilas voitaisiin parantaa.

– Svasthassa ei suljeta pois lääketieteen näkökulmaa. Mukaan otetaan viimeisintä tutkimustietoa. Se kulkee rinnalla, eikä kumpikaan näkökulma sulje toistaan pois. Loppupelissä ajatellaan, että jokaisella on oma tonttinsa. Lääkärin lääkitystä ei pyritä poistamaan, mutta ehkä mietitään, miten hoitaa lääkkeiden sivuvaikutuksia.

– Joogaterapiasta voi ottaa keinoja, jotka tukevat lääkärin ohjeistusta, mutta eivät kumoa sitä. Jooga on prosessi, jonka kautta tulemme tietoiseksi toimimattomista malleista, jotta voimme muuttaa niitä. Meillä voi olla alitajuisia liikemalleja, esimerkiksi miten liikumme tai istumme. Näitä lähdetään purkamaan vauva-askel-meiningillä. Kun prosessi tapahtuu yksittäisen ihmisen kanssa, voidaan ensin miettiä asanaa ja hengitysharjoitusta, jotka sopivat kipeälle selälle. Sitten aletaan työstää jotain muuta elämän aluetta, vaikkapa työn aiheuttamaa kuormitusta. Keskiössä on ihmisen oma aktiivisuus.

– Asanaharjoitukseen liittyy vahvasti fyysinen tekeminen. On ristiriitaista, ettei fyysiseen puoleen aina paneuduta sillä tarkkuudella kuin olisi tarpeen. Itse joogassa tapahtuneista loukkaantumisista ei uskalleta puhua. Ajatellaan, että jooga on täydellistä ja parantaa kaiken. Tällainen yksinkertaistus johtaa valitettavan usein loukkaantumisiin.

– Toisaalta, esimerkiksi bhujangasanaa ohjeistetaan usein joogassa jopa varovaisemmin kuin fysioterapiassa. Fysioterapeutti voi suositellaan välilevyn pullistumaan, että työnnetään käsillä eteenpäin. Joogassa taas ehkä suositellaan eteenpäin työntämisen välttämistä.

– Joogan varovaisten ohjeiden taustalla ei välttämättä ole huoli loukkaantumisesta, vaan tavoitteena on mielen vakauttaminen. Se edellyttää myös kehon vakauttamista. Joskus joogassa saatetaan antaa oikealle ohjeistukselle vääriä perusteluja.

– Joogassa kiinnitetään huomiota yksittäisen asennon, kuten eteentaivutuksen riskeihin. Fysioterapian näkökulmasta joogatunti on vain pieni osa jokapäiväisiä asentoja – eikä kenties edes olennainen osa: miten on niiden kaikkien muiden eteentaivutusten laita?

Joogamaailman avartuminen

Anatomian ja fysiologian maailma tuntui aluksi jännittävältä, mutta nyt tuntuu siltä, että siinä ei ikinä tule valmiiksi. Emma haluaa syventää joogan ymmärrystä, johon liittyen hän on viime aikoina opiskellut Jani Jaatisen nettituntien välityksellä joogan tietoa marmoista, bandhoista ja mielen tasoista. Miten tällaiset näkökulmat sopivat terapian kanssa yhteen?

– Kun menen anatomisen tiedon pohjilla Janin oppiin, kysyn koko ajan, miksi asiat toimivat, kuten ne toimivat. Kun kysyy eri opettajilta, saa eri näkökulmia. Ei ole välttämättä niin, että yksi tekemisen tapa on oikein ja toinen väärin, on vaan erilaisia tekemisen tapoja. Sama pätee tutkimustietoon: tämänhetkisen tiedon ja oman kokemukseni pohjalta asia näyttäisi olevan näin, mutta ehkä myöhempi tutkimustieto tuo asiaan lisävalaistusta.

– Yleensäkin ajattelu joogamaailmassa tuntuu laajentuneen. Enää ei tarvitse samalla tavoin kuin aiemmin sitoutua vain yhteen muutamasta vaihtoehdosta. Toisaalta svastha-koulutus on tuntunut hyvältä, koska siellä on traditio vahvasti mukana. Omassa harjoituksessani on tärkeää, että mukana on joogan filosofiaa.

– Fysioterapia perustuu tieteelliseen näyttöön, jooga taas vahvasti yksilölliseen kokemukseen. Oma keho ja mieli muodostavat laboratorion, jossa jooga testataan. Jos vain lukee tutkimuksesta, että ”jooga auttaa masennukseen”, ei se kuitenkaan takaa, että juuri tämä harjoitus toimii itselle. Olen selkeästi nähnyt, että ajatus siitä, että jokaisella on rakenteellisesti erilainen keho, on yleistynyt. On vähentynyt ajatus, että kaikkien tulisi tehdä orjallisesti ihan samaa harjoitusta samalla tavalla.

Asanat, filosofia ja perhe-elämä

Asanaharjoituksen erityispiirteenä ei joogan näkökulmasta aina olekaan itse asento, vaan sen kesto. Asanaharjoituksessa tullaan keston kautta pisteeseen, jossa aletaan harjoittaa mieltä. Emma kertoo, miten hän tekee itselleen haastavia asanoita, koska ne sisältävät pisteitä, joissa jooga toteutuu. Niissä voi kohdata omia haasteita. Koska hengitys on tärkeää, se tuo meditatiivisuutta.

– Jos teen aamulla joogaharjoituksen, myöhemmin päivän aikana olen paljon tietoisempi kaikista muista kehon asennoista. Keho alkaa herkemmin ilmoittaa, että kannattaa vaihtaa asentoa ja yhteys omaan kehoon on vahvempi. Ja tietenkin siitä saa rauhallisen alun päivälle. Omasta elämästäni on hävinnyt kiireen tunne joogan myötä, vaikka onkin tuhat rautaa tulessa!

Asanoiden ohella Emma harjoittaa meditaatiota ja tutkii joogafilosofian tekstejä. Yoga-sutra on ollut alusta asti mukana. Bhagavad-gita tuntui aluksi vieraalta, mutta bhakti-joogaretriittien myötä se on alkanut kiinnostaa. Opetuksessaan Emma välittää ajatuksia eteenpäin mantrojen ja tarinoiden kautta sekä kertomalla, miten opetukset toimivat omassa arjessa.

– Rituaalit eivät ole minulle niin merkityksellisiä. Bhakti-joogassa esimerkiksi on enemmän kyse siitä, mitä on tietyn toiminnan taustalla. Joogan ydin ei ole ulkoisessa suorituksessa, vaan siinä miten kohtaa ulkomaailman. Sen sijaan, että lähestyisi joogaa yksinäisen askeesin kautta, sitä voikin harjoittaa toisten kanssa.

– Perhe-elämä on loistava kenttä! Mikään tai kukaan ei saa aikaan niin nopeaa nollasta sataan ärsyyntymistä kuin omat lapset. He haastavat, kun vanhempana ajattelen, että minä määrään ja olen auktoriteetti. Näissä tilanteissa, lasten varttuessa ja tullessa teini-ikään, tulee runsaasti tilanteita soveltaa joogan antamaa väljyyttä ja suhtautumista elämään.

– Joogan askeettisempiakin ihanteita voi soveltaa normaalielämässä, vaikkapa vähentämällä tavaraa tai erilaisia projekteja, jotta jäisi aikaa keskittyä siihen, mikä tukee joogan arvomaailmaa. Elämän sisältö tulee jostain muualta kuin tavaroista tai tekemisestä, joilla on hetkellistä viihdearvoa, mutta ei syvempää merkitystä.

9 kysymystä

1Kuka olen?
Olen porvoolainen joogan opettaja ja kouluttaja Emma Slow.

2Perheeni Asun teini-ikäisten lasteni Auran, Okan ja Aarnin kanssa.  Perheeseeni kuuluu myös sekalainen joukko eläimiä koirasta hoitohevosiin.

3Asun
Kauniissa Porvoossa joen rannalla.

4Mieliruokani Jäätelö ja Runebergin torttu. (Todellinen syy, miksi jäin 18 vuotta sitten asumaan Porvooseen on se, että sieltä saa Runebergin torttuja ympäri vuoden!)

5Lempiasanani Niitä on paljon, mutta tärkeimmäksi asanaksi nousee adho mukha svanasana. Se on asana, jossa olen viettänyt joogataipaleellani taatusti eniten aikaa, mutta yhä edelleen sen kokonaisvaltaisuus ja yksityiskohtien tarkastelu kiehtoo. Nykyisin se toimii lepopaikkana, jossa voin tarkistaa, mitä keholle kuuluu ja mitä mielessä ja hengityksessä tapahtuu.

6Luen parhaillaan Janne Kontalan Yoga-sutra – hiljaisen mielen tie sekä Graham Schweigin Bhagavad-gitaa. Työpöydälläni on jatkuvasti vino pino ammattikirjallisuutta liittyen anatomiaan ja fysiologiaan. Lisäksi rakastan sarjakuvia. Tällä hetkellä on menossa Karstein Vollen sarjakuvat.

7Tärkein joogaopettajani Janne Kontala, jonka kanssa olen päässyt syventämään joogatietäni kaikilla joogan osa-alueilla. Matka jatkuu edelleen. Toinen tärkeä opettaja on Jani Jaatinen.

8Joogaan mieluiten Arjen asenteissa, jokaisessa hetkessä tässä ja nyt. Fyysisen asanaharjoituksen, pranayaman ja meditaation pyrin tekemään aamulla ennen kuin aloitan työpäivän. Illalla päivän päätteeksi teen usein rauhoittavia asanoita ennen kuin käyn nukkumaan.

9Mikä tekee minut iloiseksi? Mahdollisuus elää tätä elämää tekee minut iloiseksi. Erityisesti iloitsen aamuista ja aamukahveista. Perhe, kohtaamiset ihmisten kanssa, uuden oppiminen, oma tie ja työ joogan parissa. Lisäksi koira sekä hevos- ja pyöräilyharrastukset.

Teksti Juha-Pekka Kantalahti
Kuvat Lina Jelanski

Jätä kommentti